Pohjoismaat ovat maailman tasa-arvoisimpia maita. Miesten ja naisten välinen ero on pienentynyt useiden vuosien ajan. Se on lisännyt maiden taloutta ja hyvinvointia. On kuitenkin edelleen suuria eroja ja haasteita, joista voit lukea täältä. Kirja on kirjoitettu “Unge sprogpiloter i Norden” jotka nuoret ovat kirjoittaneet sekä äänittäneet.

NB FO SV DA

Palkka ja työ
Kaikissa Pohjoismaissa miesten ja naisten keskipalkoissa on edelleen suuri ero. Se on keskimäärin 15,4%.

NB FO SV DA

Naiset työskentelevät keskimäärin enemmän hoitoaloilla ja esimerkiksi opettajina ja sairaanhoitajina. 97% tanskalaisista sairaanhoitajista on naisia. Tanskassa kyseisten töiden palkat ovat alhaisia verrattuna siihen mitä miehet tienaavat. Suurin osa johtajista ja pomoista ovat miehiä.

NB FO SV DA

Politiikka ja valta
Pohjoismaissa on vallinnut demokratia jo pitkään. Naiset saivat äänioikeuden paljon myöhemmin kuin miehet. Tanskassa Naiset saivat äänioikeuden vasta 1915 ja vaaleissa on aina valittu enemmän miehiä kuin naisia. 2000 luvulta lähtien politiikassa on valittu useita vahvoja naisia roolimalleiksi.

NB FO SV DA

Kaikki tarvitsevat poliittisia esikuvia. Sen takia oli tärkeää että Tanskassa valittiin ensimmäinen naispääministeri vuonna 2011. Suomi sai naispresidentin, Tarja Halosen vuosiksi 2000-2012. Myös Sanna Marin sai suuren suosion hänen ollessaan pääministerinä.

NB FO SV DA

Asevelvollisuus
Armeijassa useiden vuosien aikana vain miehillä on ollut asevelvollisuus ja naisten on ollut vaikeampi tehdä sotilasuraa. Yhä useammat naiset pääsevät nyt osaksi asevoimia.

NB FO SV DA

Naisten asevelvollisuus otettiin käyttöön Norjassa vuonna 2015 ja Ruotsissa vuonna 2017. Tällä hetkellä myös Tanskan hallitus työskentelee jotta miehillä ja naisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet ja että naisilla olisi paremmat olosuhteet maassa.

NB FO SV DA

Koulutus
Pohjoismaissa jokaisella on sukupuolesta, uskonnosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta sama oikeus ilmaiseen koulutukseen. Pojat ja tytöt eivät kuitenkaan pärjää koulussa yhtä hyvin. Tytöt saavat paremmat arvosanat kuin pojat useimmissa aineissa kaikissa Pohjoismaissa.

NB FO SV DA

Pohjoismaissa naiset suorittavat korkeakoulututkintoa enemmän kuin miehet. Suomessa akateemisen tutkinnon on suorittanut 59% naisista ja 41% miehistä. Muiden maiden tulokset näyttävät samansuuntaisilta.

NB FO SV DA

Päämääränä on että, liikuntarajoitteiset voisivat toimia työelämässä samalla tavalla kuin muut kansalaiset. Tänä päivänä ei vielä ylletä tälle tasolle pohjoismaissa.

NB FO SV DA

Tasa-arvoinen kohtelu ei ole sama asia kuin tasa-arvo. Rampit, helpotetut kulkureitit, reunukset rapuissa ja muu välineistö voi auttaa liikuntarajoitteisten tasa-arvoistumista. Norjassa 104 tuhatta liikuntarajoitteista on ilman työtä.

NB FO SV DA

Kansallinen vähemmistö on yhteiskunnallinen vähemmistöryhmä, jolla on yhteinen uskonto, kulttuuri tai kieli, ja joka on asunut pitkään maassa. Kansallisella vähemmistöllä on oikeus puhua ja käyttää omaa kieltään arjessa, ja oikeus kouluttautua omalla kielellään.

NB FO SV DA

Pohjoismaissa on erilaisia kansallisia vähemmistöjä. Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja  Norjassa on juutalaisia, romaaneja, tataareja, kveenejä, ruotsinsuomalaisia, “tornedalsfinnar”. Saamelaiset ja inuiitit ovat statukseltaan alkuperäiskansoja.

NB FO SV DA