fi
Tilbage til søgning
Skift
sprog
sprog
fiTasa-arvo pohjoismaissa
Likestilling i Norden
Kirkkokadun koulu, Erdal Ungdomsskole, Søndermarksskolen, Skúlin við Streymin, Brattebergsskolan - Unge sprogpiloter i Norden, Nurmes 2024
Oversat til bokmål af Erdal Ungdomsskole - Unge sprogpiloter i Norden, Nurmes 2024
4
Pohjoismaat ovat maailman tasa-arvoisimpia maita. Miesten ja naisten välinen ero on pienentynyt useiden vuosien ajan. Se on lisännyt maiden taloutta ja hyvinvointia. On kuitenkin edelleen suuria eroja ja haasteita, joista voit lukea täältä. Kirja on kirjoitettu “Unge sprogpiloter i Norden” jotka nuoret ovat kirjoittaneet sekä äänittäneet.
De nordiske landene er blant de mest like i verden. I mange år har forskjellen mellom menn og kvinner blitt mindre og det har vært med på å styrke økonomien og velferden i landene. Likevel er det fortsatt flere store forskjeller og utfordringer, som du kan lese om her. Boken er skrevet av elever i prosjektet “Unge språkpiloter i Norden” elevene har sammen oversatt og lest inn tekstene.
6
Palkka ja työ
Kaikissa Pohjoismaissa miesten ja naisten keskipalkoissa on edelleen suuri ero. Se on keskimäärin 15,4%.
Lønn og arbeid
I alle de nordiske landene er det fortsatt stor forskjell på gjennomsnittlig lønn for menn og kvinner. I Norden er forskjellen i gjennomsnitt 15,4%.
8
Naiset työskentelevät keskimäärin enemmän hoitoaloilla ja esimerkiksi opettajina ja sairaanhoitajina. 97% tanskalaisista sairaanhoitajista on naisia. Tanskassa kyseisten töiden palkat ovat alhaisia verrattuna siihen mitä miehet tienaavat. Suurin osa johtajista ja pomoista ovat miehiä.
Kvinner jobber mer med omsorg som f.eks pedagog og sykepleier. 97% av sykepleiere i Danmark er kvinner. Her er lønnen lav i forhold til hva mange menn tjener. Fortsatt er flest menn direktører og sjefer.
10
Politiikka ja valta
Pohjoismaissa on vallinnut demokratia jo pitkään. Naiset saivat äänioikeuden paljon myöhemmin kuin miehet. Tanskassa Naiset saivat äänioikeuden vasta 1915 ja vaaleissa on aina valittu enemmän miehiä kuin naisia. 2000 luvulta lähtien politiikassa on valittu useita vahvoja naisia roolimalleiksi.
Politik og makt
I Norden har man i mange år hatt demokrati. Kvinner fikk stemmerett senere enn menn. I Danmark fikk de først stemmerett i 1915 og flere menn enn kvinner har blitt valgt som politikere. Fra år 2000 har flere sterke kvinner vært forbilder i politikken.
12
Kaikki tarvitsevat poliittisia esikuvia. Sen takia oli tärkeää että Tanskassa valittiin ensimmäinen naispääministeri vuonna 2011. Suomi sai naispresidentin, Tarja Halosen vuosiksi 2000-2012. Myös Sanna Marin sai suuren suosion hänen ollessaan pääministerinä.
Alle har bruk for forbilder i politikken. Derfor var det viktig for Danmark, da de i 2011 fikk sin første kvinnelige statsminister. Finland fikk en kvinnelig president, Tarja Halonen i 2000-2012, og har siden hatt Sana Marin som en populær statsminister fra 2019. På Færøyene var Marita Petersen statsminister fra 1993.
14
Asevelvollisuus
Armeijassa useiden vuosien aikana vain miehillä on ollut asevelvollisuus ja naisten on ollut vaikeampi tehdä sotilasuraa. Yhä useammat naiset pääsevät nyt osaksi asevoimia.
Verneplikt
I Forsvaret har det i mange år kun vært menn som har hatt verneplikt, og for kvinner har det vært mer utfordrende å få en karriere som soldat. Flere og flere kvinner blir nå en del av forsvaret.
16
Naisten asevelvollisuus otettiin käyttöön Norjassa vuonna 2015 ja Ruotsissa vuonna 2017. Tällä hetkellä myös Tanskan hallitus työskentelee jotta miehillä ja naisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet ja että naisilla olisi paremmat olosuhteet maassa.
I Norge ble det innført verneplikt for kvinner i 2015, i Sverige i 2017 og akkurat nå arbeider regjeringen i Danmark også for å gi menn og kvinner like muligheter og sikre at kvinner får bedre vilkår i landet.
18
Koulutus
Pohjoismaissa jokaisella on sukupuolesta, uskonnosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta sama oikeus ilmaiseen koulutukseen. Pojat ja tytöt eivät kuitenkaan pärjää koulussa yhtä hyvin. Tytöt saavat paremmat arvosanat kuin pojat useimmissa aineissa kaikissa Pohjoismaissa.
Utdanning
I Norden har alle, uansett kjønn, religion og seksuell legning, lik rett til gratis utdanning. Likevel gjør ikke gutter og jenter det like bra på skolen. Jenter har bedre karakterer enn gutter i de fleste fag i alle de nordiske landene.
20
Pohjoismaissa naiset suorittavat korkeakoulututkintoa enemmän kuin miehet. Suomessa akateemisen tutkinnon on suorittanut 59% naisista ja 41% miehistä. Muiden maiden tulokset näyttävät samansuuntaisilta.
Flere kvinner enn menn tar høyere utdanning i Norden. I Finland er 59% av dem som tar en akademisk eksamen kvinner, og 41% er menn. Tall fra de andre landene viser det samme.
22
Päämääränä on että, liikuntarajoitteiset voisivat toimia työelämässä samalla tavalla kuin muut kansalaiset. Tänä päivänä ei vielä ylletä tälle tasolle pohjoismaissa.
Det er et mål at personer med funksjonsnedsettelser skal kunne ta utdanning og jobbe på lik linje med funksjonsfriske. I dag er det fortsatt ikke likestilling på dette området i de nordiske landene.
24
Tasa-arvoinen kohtelu ei ole sama asia kuin tasa-arvo. Rampit, helpotetut kulkureitit, reunukset rapuissa ja muu välineistö voi auttaa liikuntarajoitteisten tasa-arvoistumista. Norjassa 104 tuhatta liikuntarajoitteista on ilman työtä.
Lik behandling er ikke det samme som likestilling. Rullestolramper, taktile ledelinjer, markert forkant på trapper og annen tilrettelegging kan bidra til økt likestilling for personer med funksjonsnedsettelse. I Norge er 104 000 mennesker med funksjonsnedsettelse uten arbeid.
26
Kansallinen vähemmistö on yhteiskunnallinen vähemmistöryhmä, jolla on yhteinen uskonto, kulttuuri tai kieli, ja joka on asunut pitkään maassa. Kansallisella vähemmistöllä on oikeus puhua ja käyttää omaa kieltään arjessa, ja oikeus kouluttautua omalla kielellään.
Nasjonale minoriteter
En nasjonal minoritet er en minoritetsgruppe i samfunnet som har felles religion, kultur eller språk, og som har bodd lenge i landet. En nasjonal minoritet har rett til å snakke og bruke sitt eget språk i hverdagen, og har rett til utdanning på eget språk.
28
Pohjoismaissa on erilaisia kansallisia vähemmistöjä. Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on juutalaisia, romaaneja, tataareja, kveenejä, ruotsinsuomalaisia, “tornedalsfinnar”. Saamelaiset ja inuiitit ovat statukseltaan alkuperäiskansoja.
I Norden er det nasjonale minoriteter i Finland, Sverige og Norge. Jøder, romer, tatere, kvener, skogfinner, finsksvensker, finsk karelier, sverigefinner og tornedalinger er nasjonale minoriteter. Samer og inuiter har status som urfolk.
Tasa-arvo pohjoismaissa
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Govvá/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Fotod/ Bil/ Photo:
All kunst/ alle foto: “Unge sprogpiloter i Norden”.
© 2024 atlantbib.org
X