fi
Tilbage til søgning
Skift
sprog
sprog
fidaTasa-arvo pohjoismaissa
Ligestilling i Norden
Kirkkokadun koulu, Erdal Ungdomsskole, Søndermarksskolen, Skúlin við Streymin, Brattebergsskolan - Unge sprogpiloter i Norden, Nurmes 2024
Oversat til dansk af Søndermarksskolen - Unge sprogpiloter i Norden, Nurmes 2024
4
Pohjoismaat ovat maailman tasa-arvoisimpia maita. Miesten ja naisten välinen ero on pienentynyt useiden vuosien ajan. Se on lisännyt maiden taloutta ja hyvinvointia. On kuitenkin edelleen suuria eroja ja haasteita, joista voit lukea täältä. Kirja on kirjoitettu “Unge sprogpiloter i Norden” jotka nuoret ovat kirjoittaneet sekä äänittäneet.
De nordiske lande er blandt de mest lige lande i verden. I mange år er forskellen mellem mænd og kvinder blevet mindre og det har været med til at styrke økonomien og velfærd i landene. Der er dog stadig store forskelle og udfordringer, som du kan læse om her. Bogen er skrevet på baggrund af oplæg fra elever i projektet "Unge sprogpiloter i Norden”. Eleverne har sammen oversat og indtalt teksterne.
6
Palkka ja työ
Kaikissa Pohjoismaissa miesten ja naisten keskipalkoissa on edelleen suuri ero. Se on keskimäärin 15,4%.
Løn og arbejde
I alle de nordiske lande er der stadig stor forskel på den gennemsnitlige løn for mænd og kvinder. I Norden er forskellen i gennemsnit 15,4 %.
8
Naiset työskentelevät keskimäärin enemmän hoitoaloilla ja esimerkiksi opettajina ja sairaanhoitajina. 97% tanskalaisista sairaanhoitajista on naisia. Tanskassa kyseisten töiden palkat ovat alhaisia verrattuna siihen mitä miehet tienaavat. Suurin osa johtajista ja pomoista ovat miehiä.
Kvinder arbejder mere med omsorg og som fx. pædagog og sygeplejerske. 97 % af sygeplejerskerne i Danmark er kvinder. Her er lønnen lav i forhold til hvad mange mænd tjener. Direktører og chefer er stadig mest mænd.
10
Politiikka ja valta
Pohjoismaissa on vallinnut demokratia jo pitkään. Naiset saivat äänioikeuden paljon myöhemmin kuin miehet. Tanskassa Naiset saivat äänioikeuden vasta 1915 ja vaaleissa on aina valittu enemmän miehiä kuin naisia. 2000 luvulta lähtien politiikassa on valittu useita vahvoja naisia roolimalleiksi.
Politik og magt
I Norden har man i mange år haft demokrati. Kvinder fik lov til at stemme senere end mænd. I Danmark fik de først stemmeret i 1915 og mange flere mænd end kvinder har været valgt. Men siden 2000 har flere stærke kvinder været forbilleder i politik.
12
Kaikki tarvitsevat poliittisia esikuvia. Sen takia oli tärkeää että Tanskassa valittiin ensimmäinen naispääministeri vuonna 2011. Suomi sai naispresidentin, Tarja Halosen vuosiksi 2000-2012. Myös Sanna Marin sai suuren suosion hänen ollessaan pääministerinä.
Alle har brug for et forbillede i politik. Derfor var det vigtigt, da Danmark i 2011 for første gang fik en kvindelig statsminister. Finland fik en kvindelig præsident,Tarja Halonen i 2000 -2012 og har siden haft Sana Marin som en populær statsminister fra 2019. På Færøerne var Marita Petersen lagmand fra 1993.
14
Asevelvollisuus
Armeijassa useiden vuosien aikana vain miehillä on ollut asevelvollisuus ja naisten on ollut vaikeampi tehdä sotilasuraa. Yhä useammat naiset pääsevät nyt osaksi asevoimia.
Værnepligt
I forsvaret har det i mange år kun været mænd der har haft værnepligt og kvinder har haft sværere ved at gøre karriere som soldat. Flere og flere kvinder bliver nu en del af forsvaret.
16
Naisten asevelvollisuus otettiin käyttöön Norjassa vuonna 2015 ja Ruotsissa vuonna 2017. Tällä hetkellä myös Tanskan hallitus työskentelee jotta miehillä ja naisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet ja että naisilla olisi paremmat olosuhteet maassa.
I Norge blev der indført værnepligt for kvinder i 2015, i Sverige i 2017 og lige nu arbejder regeringen i Danmark også for at give mænd og kvinder lige muligheder og sikre at kvinder får bedre vilkår i landet.
18
Koulutus
Pohjoismaissa jokaisella on sukupuolesta, uskonnosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta sama oikeus ilmaiseen koulutukseen. Pojat ja tytöt eivät kuitenkaan pärjää koulussa yhtä hyvin. Tytöt saavat paremmat arvosanat kuin pojat useimmissa aineissa kaikissa Pohjoismaissa.
Uddannelse
I Norden har alle uanset køn, religion og seksuel orientering, lige ret til gratis uddannelse. Alligevel gør piger og drenge det ikke lige godt i skolen. Piger har bedre karakterer end drenge i de fleste fag - i alle de nordiske lande.
20
Pohjoismaissa naiset suorittavat korkeakoulututkintoa enemmän kuin miehet. Suomessa akateemisen tutkinnon on suorittanut 59% naisista ja 41% miehistä. Muiden maiden tulokset näyttävät samansuuntaisilta.
Flere kvinder end mænd tager højere uddannelser i Norden. I Finland er 59% af dem som tager en akademisk eksamen kvinder, og 41% er mænd. Tal fra de andre lande viser det samme.
22
Päämääränä on että, liikuntarajoitteiset voisivat toimia työelämässä samalla tavalla kuin muut kansalaiset. Tänä päivänä ei vielä ylletä tälle tasolle pohjoismaissa.
Det er et mål, at personer med funktionsnedsættelser skal kunne tage en uddannelse og arbejde på samme vis som funktionsdygtige. I dag er der ikke ligestilling på dette område i de nordiske lande.
24
Tasa-arvoinen kohtelu ei ole sama asia kuin tasa-arvo. Rampit, helpotetut kulkureitit, reunukset rapuissa ja muu välineistö voi auttaa liikuntarajoitteisten tasa-arvoistumista. Norjassa 104 tuhatta liikuntarajoitteista on ilman työtä.
Ligebehandling er ikke det samme som ligestilling. Kørestolsramper, taktile ledelinjer, markeret kant på trapper og andet tilpasning kan bidrage til en øget ligestilling for personer med funktionsnedsættelser. I Norge er der 104.000 mennesker med funktionsnedsættelser, der ikke har et arbejde.
26
Kansallinen vähemmistö on yhteiskunnallinen vähemmistöryhmä, jolla on yhteinen uskonto, kulttuuri tai kieli, ja joka on asunut pitkään maassa. Kansallisella vähemmistöllä on oikeus puhua ja käyttää omaa kieltään arjessa, ja oikeus kouluttautua omalla kielellään.
Nationale minoriteter
En national minoritet er en minoritetsgruppe i samfundet, som har fælles religion, kultur eller sprog, og som har boet i landet længe. En national minoritet har ret til at tale og bruge sit eget sprog i hverdagen, og har ret til uddannelse på eget sprog.
28
Pohjoismaissa on erilaisia kansallisia vähemmistöjä. Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on juutalaisia, romaaneja, tataareja, kveenejä, ruotsinsuomalaisia, “tornedalsfinnar”. Saamelaiset ja inuiitit ovat statukseltaan alkuperäiskansoja.
I Norden er der nationale minoriteter i Finland, Sverige og Norge. Jøder, romaer, tatarer, kvæner, skovfinnere, finlandssvenskere, finske karelere, sverigefinnere og tornedalsfinnere er alle nationale minoriteter. Samere og inuitter har status som urfolk.
Tasa-arvo pohjoismaissa
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Govvá/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Fotod/ Bil/ Photo:
All kunst/ alle foto: “Unge sprogpiloter i Norden”.
© 2024 atlantbib.org
X